keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Talven viimeinen pipo

Eipä enää ole kunnon pipokelejä täällä etelässä näkynyt. Lienee siis parasta unohtaa odottelu, että joskus saisin järkeviä ulkokuvia neulomastani piposta. Laitan sen nyt tänne blogiin kuitenkin näin b-luokan räpsyillä dokumentoituna, jotta blogi pysyy hengissä.




Pipo syntyi välityönä jämäkerästä, kun kaipasin jotakin kiinnostavaa ja nopeasti tulosta tuottavaa neulottavaa.

Malli on Neon Ski Bonnet, joka löytyy ilmaisena Ravelrystä. Siihen kuuluisi vielä huipulle tupsu ja reunoihin solmimisnauhat, mutta minusta ne olisivat tehneet piposta liian lapsellisen oloisen, joten jätin sen vaan tuollaiseksi. Voihan ne lisätä myöhemmin, jos alkaa tuntua siltä. Mutta tupsut nyt vaan ovat hankalia, jos tykkää käyttää huppua päänsä lisälämmikkeenä.


Pipon tekeminen oli kivaa, sillä tuli opeteltua täysin uudenlainen myssyntekotyyli: ensiksi tehtiin putkilomainen palmikko-osa, josta sitten poimittiin silmukat varsinaista päälakiosaa varten. Samalla opettelin uuden tekniikan, jossa lankaa kierrettiin silmukoitten ympärille. Mikähän tuon tyylin suomenkielinen termi mahtaa olla? En äkkiseltään löytänyt stitch wrapsille mitään käännöstä (EDIT: smokkineule lienee kyseessä!). Kaksinkertaisen reunan ansiosta malli onkin etenkin korvista paleleville kaltaisilleni mainio, vaan näillä +10-lämpötiloilla jo auttamattomasti liian kuuma. Toissapäivänä pakkasinkin sen jo talvivarusteiden laatikkoon odottamaan syksyä.

Ohjeessa on kokoja lapsukaisista isopäisiin aikuisiin. Voikin olla, että ensi talvena syntyy tällä ohjeella jokin lahjapipo lähipiirin jälkikasvulle! Mutta sitä ennen tietysti on kesäneuleiden aika.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Viimeinkin nyhtökauraa: superhelppo nyhtis-pita


Viimeinkin kauan odotettu päivä koitti: löysin espoolaisesta lähimarketistamme nyhtökauraa! Olen siis auttamattomasti jälkijunassa nyhtökaurahypestä, mutta nyt lopultakin voin kertoa mielipiteeni tästä ihmetuotteesta. Ja mielipide on: Joo, on se ihan hyvää, mutta eipä se nyt kauheasti eroa muista käyttöön vakiintuneista kasvisproteiiniasioista. Ostan toistekin, jos lähimarketin laarissa näkyy, mutta niin ostan kyllä soijarouhettakin, ja Härkistä, Mifua, quornia ja Oumphia. Kaikelle on paikkansa, ja kiva että on vaihtoehtoja!

Mitä siitä sitten oikein tekisi? Pienen googlailun ja ruokakaappien tarkastelun jälkeen päädyin pitaleipiin. Koska oli nälkä ja piti saada nopeaa ruokaa. Sovelsin nyhtökaurasivuston jogurttikastikereseptiä ja salaatin kaveriksi heitin pitan väliin myös tänä talvena harva se viikko keittiössämme valmistuneita moderneja mummonkurkkuja. Hyvää tuli ja nälkä lähti supernopeasti. (Pitatkin nimittäin olivat ihan leivänpaahtimessa paistuvia puolivalmisteita.)


Nyhtökaurapita jogurttikastikkeella ja sriracha-mummonkurkuilla

4 kpl pitaleipiä
1 pkt tomaatti-savupaprika-persiljanyhtökauraa
oliiviöljyä
+ lisämausteeksi paprikaa ja chiliä, koska omaan makuuni valmiiksi maustettu nyhtis oli aika mietoa
Salaattia

Jogurttikastike
1 dl maustamatonta jogurttia
tujaus sitruunamehua
2 tl sinappia
valkosipulijauhetta
(suolaa)

Sriracha-kurkut
1 kurkku
1 rkl srirachaa
1 rkl valkoviinietikkaa
0,5 tl suolaa
1 tl sokeria

Sekoita jogurttikastikkeen ainekset. Viipaloi kurkut ohuiksi viipaleiksi esim. juustohöylällä tai raastimella. Laita ne mausteiden kanssa kannelliseen astiaan ja ravista reippaasti.
Lämmitä nyhtökaura öljyssä pannulla (ja mausta lisää jos tarpeen). Lämmitä pitat leivänpaahtimessa, leikkaa halki ja täytä kastikkeella, nyhtiksellä, salaatilla ja kurkuilla. Aikaa menee alle 10 min.

Löytyykö ruudun siltä puolelta hyviä nyhtisreseptejä? Minulla on jääkaapissa nimittäin vielä toinenkin paketti, nimittäin maustamaton nyhtökaura. Mitäs siitä kannattaisi tehdä?