maanantai 30. marraskuuta 2015

Värikästä pikkukaverille

Hyvä ystäväni saa tammikuussa lapsen, ja meikäläinen tietenkin näki tilaisuuden päästä tekemään söpöjä pieniä vauvaneuleita. Onnistuin - ne tulivat valmiiksi ennen kuin niiden saaja syntyy! Katsotaan, näkyisikö tänä vuonna blogissa (tai edes Instagramissa) vähän enemmänkin näitä joulu- ja muita lahjoja. Yleensä ongelmani on, että viimeistelen lahjaksi menevät jutut joko myöhään edellisenä iltana tai liikennevälineessä matkalla niitä antamaan, joten kuvien ottaminen unohtuu.

Uuden pikkukaverin äiti toivoi värikästä, ja itsekin uskon, että vauvojen vaatekaapit ovat ihan riittävän täynnä valkoista ja hempeää pastellia, joten tällaista tuli:


Arvatkaa vaan, oliko hankalaa löytää vauvalle sopivaa lankaa kunnon väreissä! Kaikki "vauvalankana" markkinoidut ja vauvaneuleiden ohjeissa käytetyt kerät olivat äkkiseltään juuri sitä hempeää settiä. Nämä on tehty Novitan MyBoshi-langoista, koska niitä sattui olemaan sopivasti tarjouksessa ja enimmäkseen akryyliä ja vähän villaa sisältävä pipolanka vaikutti kutittamattomalta.

Kietaisupaidan ohje on Novitan sivuilta, ja villahousujen Yhteishyvän sivulta, mutta koska käytin paksumpaa lankaa, muokkasin silmukkamääriä kummassakin ohjeessa. Nähtäväksi jää, tuliko sopivan kokoista, että pikkukaveri ehtii näitä vielä tämän talven aikana käyttää.

Muitakin lasten neuleita on nyt alkutalvella puikoilla - ja arvatkaa vaan, mitä sellaisten neulominen tekee alitajuiselle vauvakuumeelleni (unissani jopa kissani Ulla on saanut pentuja). Kaikki niistä menevät kuitenkin lahjoiksi (ja toivottavasti ehtivät blogiesittelyynkin jossain vaiheessa), eli ei kannata alkaa tuijotella mahaani tai vaatevalintojani sillä silmällä.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Kun luottotuote poistuu valikoimasta

Tiedättekö, miksi kirjoitan niin harvoin tänne mitään kosmetiikkajuttuja, vaikka tykkään kovasti lukea muiden ihonhoidosta ja meikkailuista? Koska olen pahimmanlaatuinen jumittaja. Etenkin kasvojen iho on minulla sen verran helposti kenkkuuntuva, että en helpolla lähde kokeilemaan uusia tuotteita. Parhaissa löydöissä jumitan vuosikausia, purnukka toisensa perään. Ja sitten eräänä päivänä koittaa se kaamea hetki, kun sitä tuttua pakkausta ei enää löydykään kaupan hyllyltä.

Yksi luottotuotteistani on ollut Lumenen Arctic Aqua -sarjan kosteuttava tehohoito. Ihoni on siitä hankala, että se on erittäin sekalainen sekaiho. Otsa ja posket kaipaavat tujua kosteutusta, mutta en voi käyttää kovin rasvaisia voiteita, koska sitten iho menee muista osista tukkoon ja kasvattaa sekä pientä "röhelmäfinniä", mustapäitä ja välillä kunnollisia isompia paukamia. Tuo Lumenen tehohoito toi tarpeellista kosteutta naamani kuiville osille - ilman sitä meikkivoide ei levity hyvin ja otsani on kuivuudesta ryppyinen.

Viime viikolla oli taas purkki tyhjenemässä. Ajattelin käydä äkkiä Anttilasta nappaamassa uuden matkaan bussia odotellessani. Mutta kauhea aavistus hiipi mieleen, kun sitä tuttua ei purkkirivistöstä löytynyt. Kysyin myyjältä, ja sain vastauksen: "se on poistunut valikoimasta".

OU NOU! Mitä mää nyt teen?!

Poistuin kaupasta tyhjin käsin ja järkyttyneenä mutta ehdin sentään siihen odottamaani bussiin. No, ei auttanut muu kuin keksiä jotain uutta tilalle. Googlailin bussimatkalla jotakin samantapaista tuotetta, ja löysin, että Vichyllä on seerumi, jossa myös on lähdevettä ja hyaluronihappoa. Harmillista kyllä se maksaa tuplasti sen mitä Lumene-suosikkini. Koska harmistuksen unohtaa parhaiten vain tekemällä asialle jotakin, kotinurkille päästyäni marssin lähiapteekkiin ja ostin Vichyn Aqualia Thermal -seerumin. Parin päivän kokeilun jälkeen näyttää siltä, että korvike onnistuu tehtävässään eikä naama putoa pois, vaikka vanhaa lempparia ei enää mistään saa. Nähtäväksi jää, kuinka monta purtiloa tulen tätä tyhjentämään.


Ja sitten seuraavana päivänä tietenkin löysinkin vielä Sokoksen verkkokaupasta Arctic Aquan tehohoitoa, mutta ne hamstraamani pari purkkia ovat postilakon takia vielä matkalla - saa nähdä kuinka kauan.

Onko siellä ruudun takana yhtä pahoja kosmetiikkajumittajia? Oletteko joutuneet kohtaamaan traumaattisia valikoimastapoistumisia.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Väripilkku Vagabondilta

Postaus toteutettu yhteistyössä Indiedaysin ja Vagabondin kanssa.

Jatkan toisella yhteistyöpostauksella, koska elämässäni ei nyt marraskuussa ole paljoa kirjoitettavaa. Minulla on nimittäin menossa antoisa väikkärinkirjoituskausi, mikä tarkoittaa sitä, että yritän aktiivisesti unohtaa uutiset ja somen ja maailman murheet pyörittäen läppärillä lähinnä tilasto-ohjelmaa ja Wordiä. Kotoa poistun vain salille ja kauppaan, eli hengailen meikittä joko yöpuvussa tai urheiluvaatteissa. Ei taitaisi tulla kovin kiinnostava päivä kuvina -postaus?

Palataan siis suosiolla sellaiseen päivään, jolloin elämässäni tapahtui jotain. Kuten jo aiemmasta postauksesta kävi ilmi, olin lokakuussa mukana Indiedaysin Bloggers' Inspiration Dayssa. Reseptijutun lisäksi toinen kamppis, johon osallistuin, oli Vagabondin stailaushaaste. Saimme siis ihastella merkin tuotteita ja kuvauttaa itsemme ihan ammattilaisen edessä suosikkitavaramme kanssa.

Täytyy tunnustaa, että itse en ole vielä koskaan omistanut yhtään Vagabondin kenkiä, vaikka paljon hyvää niistä olenkin kuullut. Enkä edes tiennyt, että Vagabond tekee laukkujakin!


Tämän talven kengissä näkyy minun makuuni hieman liikaa paluuta vuosituhannen vaihteeseen noiden paksujen pohjien muodossa. En ole vielä tarpeeksi vanha kestääkseni tyylimuistoja yläasteelta, joten minun silmääni miellyttivät eniten ohutpohjaisemmat mallit, joita niitäkin onneksi kenkien joukossa oli nähtävissä.

Laukuista puolestaan iskin silmäni pirtsakan oranssiin pikkulaukkuun, joka mielestäni mätsäsi talvenharmaaseen asuuni niin kivasti, että olisin mielelläni unohtanut sen olalleni kuvauspaikalta poistuessani ;)


Pitäkäähän peukkuja, että voittaisin jotain kivaa Vagabondin arvonnasta, johon tällä postauksella osallistun. Arpaonneen on muuten tsäänssi teillä lukijoillakin, ainakin niillä, jotka käyttävät Instagramia! Onneaan voi kokeilla tutustumalla Vagabondin kevätmallistoon Instagramissa – löydät uutuudet hashtagin #vagabondindiedays2015 takaa. Valitse omat suosikkisi, ja regrammaa kuva hashtageilla #vagabondindiedays2015, #modernvagabond ja @vagabondshoes. Kaikkien regrammaajien kesken arvotaan kaksi 100 euron lahjakorttia Vagabond Storeen. Osallistua ehtii marraskuun loppuun saakka!

torstai 5. marraskuuta 2015

Helppoa ja nopeaa kasvisruokaa aasialaisittain

Postaus toteutettu yhteistyössä Indiedaysin ja Santa Marian kanssa.

Viime lauantaina olin taas kuulostelemassa uusia trendejä Indiedaysin bloggaajien inspiraatiopäivässä. Pääsin mukaan Santa Marian kamppikseen, ja sain testattavakseni ison kassillisen uusia Aasia-tuoteperheen maustesekoituksia ja -kastikkeita.


Meillähän erilaiset wokit, curryt ja nuudelipöperöt ovat kuuluneet perusruokavalioon jo vuosia. Ensinnäkin puolison kanssa kumpikin rakastamme mausteista ruokaa, toisekseen tämäntyyppiset itämaiset ruoat valmistuvat pääsääntöisesti tosi nopeasti. Kolmantena, ei suinkaan vähäisimpänä syynä niiden suosiolle on se, että niitä tekemällä saa upotettua ruokavalioonsa helposti paljon kasviksia ja saa kuitenkin mahan täyteen lämmintä ruokaa. Ei salaateissa siis mitään vikaa, mutta ainakin talvella ihminen tarvitsee oikeaa ruokaa!

Testailupaketissa minulle uusimpina juttuina tulivat nuo valmiit maustesekoitukset. Itse teen yleensä ruokaa heittämällä maustekaapista vähän mitä sattuu sekaan ja maistelemalla ja korjaamalla, mutta olen kuullut monen ihmisen valittavan, että mielellään tekisi vaikka juuri hyvää thaimaalaista ruokaa, mutta maustaminen on vaikeaa ja siihen tarvitaan niin monenlaista purkkia ja purnukkaa. Uskon siis, että valmiille sekoituksille on tilausta!

Viime viikkoina pinnalla olleiden aiheiden (tiedättehän, makkara-gate ja tuotantoeläinten kohtelu) takia olen päättänyt itsekin vähän terästäytyä tässä kasvisruokapainotteisessa elämäntavassani, joten päätin testata, miten nämä uutuudet taipuvat lihattomiin vaihtoehtoihin. Osa tuotteista, esimerkiksi tuo ensimmäisessä reseptissä mukana oleva Paneng Red Curry -seos, sisältää kalakastikejauhetta, joten vegetaristien ja vegaanien on syytä lukea tuoteselosteet. Jälkimmäinen resepti Bulgogi-mausteineen on vegaaninen.


Thaityyppinen punainen paneng-tofucurry (4 annosta)



Ainekset:
pussi Santa Maria Paneng Red Curry -mausteseosta
tölkki kookosmaitoa
puoli pakettia riisinuudeleita
maustamatonta kiinteää tofua
seesamiöljyä
pari desiä cashewpähkinöitä
kesäkurpitsaa (puolikas isosta)
nuput yhdestä parsakaalista
sipuli
punainen paprika
(tuoretta punaista chiliä)



Pilko kasvikset ja tofu. Paahda ensin cashewpähkinät kuivalla pannulla, siirrä odottamaan. Paista tofu seesamiöljyssä (tai rypsiöljykin käy) rapsakaksi, voit halutessasi maustaa sitä soijakastikkeella. Kunnolla paistaminen on tärkeää - öljyä saa olla reilusti, pannu kuuma ja tofuun pitää tulla kunnon napakka paistopinta. Laita vedenkeittimeen vesi kiehumaan riisinuudeleita varten. Siirrä tofu odottamaan ja paista kasvikset nopeasti, ne saavat jäädä napakoiksi. Lisää kookosmaito ja mausteseos ja anna hautua hetki.


Riisinuudeleita ei tarvitse keittää, vaan ne valmistuvat kaatamalla niiden päälle kiehuvaa vettä vedenkeittimestä ja odottamalla pari minuuttia. Siivilöi pehmenneet nuudelit ja sekoita ne curryn sekaan. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa soijakastiketta, jos tykkäät suolaisemmasta. Annostele lautaselle, ripottele halutessasi päälle koristeeksi ja lisämausteeksi silputtua tuoretta chiliä.


Korealaistyyppinen soijasuikale-bulgogi



Ainekset:
pussi Santa Maria Korean BBQ Bulgogi -mausteseosta
Santa Maria Chili & Garlic Sauce Sriracha -kastiketta
soijasuikaleita (n. 150 g tai 3 dl)
kasvisliemikuutio
sipuli
seesamiöljyä
mungpavun ituja
versosekoitusta
riisiä
hillosipuleita
(tuoretta punaista chiliä)

Aloita keittämällä  soijasuikaleet kasvisliemessä pehmeiksi (n. 10 min). Laita myös riisi pakkauksen ohjeen mukaan kypsymään. Pilko sipuli pieneksi. Sekoita bulgogi-maustesekoitus veden ja öljyn kanssa tahnaksi. Valuta pehmenneet soijasuikaleet ja sekoita bulgogi-marinadi niihin huolellisesti.


Kuumenna pannussa reilu loraus seesamiöljyä ja paista siinä sipuli ja soijasuikaleet. Kuten tofun kanssa, myös soijasuikaleiden kanssa paistaminen on tärkeää, jotta tuloksena ei ole lötköä mössöä. Pannun pitää siis olla kuuma, jotta suikaleisiin tulee kunnon paistopinta.


Kun soijasuikaleet on kunnolla paistettu ja riisi kypsää, levitä lautaselle ensin versosekoitusta, sitten riisiä ja päälle soijasuikale-bulgogia. Ripottele päälle kourallinen ituja tuomaan ruokaan pähkinäistä rapsakkuutta ja muutamia hillosipuleita hapokkuuden ja raikkauden vuoksi. Pirskottele päälle Santa Maria Chili & Garlic Sauce Sriracha -kastiketta maun mukaan, ja mikäli tykkäät vielä tulisemmasta, koristele annos tuoreella punaisella chilillä.

Maistuuko aasialainen ruoka? Osaatko jo tehdä sitä kotona?

Kuvissa näkyvät Santa Marian tuotteet saatu bloginäkyvyyttä vastaan.