torstai 17. syyskuuta 2015

Kesäneule on valmis


Kesäneule valmistui jo silloin, kun vielä oli kesä, kuten Instagram-seuraajat ehkä muistavat. (Löydyn siis Instasta loogisesti nimimerkillä @katarimaria.) Uusi neule on ollut käytössä jo monta kertaa, mutta blogia varten kuvia jaksoin ottaa vasta tänään. Omaan käyttöön tulevien kässäprojektien päällä kuvailua muuten helpottaa muuan pieni elektroniikkaostos, jolla alimmassa kuvassa osoittelen kameraa, mutta taidan kirjoittaa siitä lisää jokin toinen päivä. Nyt aiheena on tämä uusin räpellys.


Kesällä ei voi neuloa villalankaa, joten piti keksiä jotakin kevyempää. Joskus vuosia sitten minulla oli ahkerassa käytössä kirpparilta löydetty valkoinen puuvillaneuletakki, joka kuitenkin kulahti ja värjääntyi ja tuli käyttöikänsä päähän. Tämän projektin tavoitteena oli siis löytää sille korvaaja: rento ja monikäyttöinen kesäillan lämmitin, jossa kuitenkin olisi jokin juju, uusi haaste ja kiva yksityiskohta.

Malli on Ravelryn kautta löydetty Dahlia Cardigan ja lankana vanhaa kunnon Novitan Kotiväki Huvilaa. Jouduin hieman säätämään kokoa ja puikkovalintaa, koska lanka oli niin erilainen kuin ohjeessa. Lopulta päädyin säätämään hieman lisää hihojen sekä etukappaleiden kanssa. Ohjeessa on täyspitkät hihat, mutta minä halusin kesäneuleeseen vajaamittaiset hihat. Normaalin kokoni mukaisista hihoista näytti tulevan minun haboilleni liian kapeat, joten mitoitin ne isomman koon mukaan, ja etukappaleet päädyin pidentämään sovitettuani valmiiksi tehtyä neuletta ensimmäisen kerran päälle, sillä ne eivät ohjeen mittaisina toimineet minusta oikein. Selkäpaneelin pitsi oli ihana tehdä, ja mallissa oli monia hauskoja ratkaisuja. Opin muun muassa luomaan silmukoita apulangan avulla siten, että langan poistamalla sai jatkettua neulomista toiseen suuntaan (takana keskellä pitsin ylä- ja alapuolella). Tykkään malleista, jotka tehdään mahdollisimman pitkälle yhtenä kappaleena, koska inhoan palasten yhdistämistä!


Malli toimii päällä muuten hyvin, mutta etukappaleiden asettelussa on välillä säätämistä. (Ja välillä tuskailen, että kaksinkertainen etukappale paksuntaa, mutta yritän olla välittämättä siitä.) Ohjeessa ei ole mitään kiinnitysmekanismeja, vaan kappaleiden päät vain tungetaan toistensa alle. Huvila-langalla tehtynä neule on kuitenkin sen verran painavaa, ettei sellainen ratkaisu oikein toimi, joten olen päätynyt käyttämään kiinnitykseen pikkuruisia hakaneuloja.



Mitäs tykkäätte?

Ei kommentteja: