torstai 12. helmikuuta 2015

Olohuoneen päivitys

Kuten sohvatyynypostauksessa mainitsinkin, ostettiin vuodenvaihteessa uusi sohva. Eilen illalla se sitten saapui, ja pienen säätämisen jälkeen jopa mahtui kulmikkaasta eteisestämme olohuoneen puolelle.


No joo, olkkari on nyt vähän kuin Ikean Stockholm-sarjan kuvastosta, kun kirjahylly, sohva ja sohvapöytäkin ovat samaa settiä, mutta olkoon. Niin vain näimmä pääsee helposti käymään, kun asuu kävelymatkan päässä Ikeasta. Toki olisi kivaa ja ekologista metsästää jotain uniikkeja huonekaluja kirppiksiltä, mutta jo pelkkä Tori.fi-surffailu vie hirveästi aikaa ja ilman omaa autoa tai mitään iskää, joka vähintään lainaisi peräkärryä (tai parhaassa tapauksessa kuljettaisi, kokoaisi ja maksaisi huonekalut, kuten joillakin parikymppisillä vielä tuntuu tapahtuvan), ei pahemmin lähdetä mihinkään Mäntsälään vähän katsomaan jotain lupaavaa antiikkisohvaa. Ikean kuljetustyypit vievät vanhan sohvan kätevästi pois lähtiessään, mutta ennen parvekekauden alkua pitää kuitenkin vielä vuokrata paku, jotta saa yhden hyvin palvelleen mutta kissojen lopulta puhki raapiman nojatuolin roudattua nojatuolien taivaaseen.


Sohvapöydän suhteen oli pientä stressiä, koska siinä on rottinkinen alataso. Kauhukuvissa tason valtaisivat kaksi kynsihirmua, ja viikon jälkeen se olisi raavittu puhki. Muutakaan silmää ja kukkaroa miellyttävää käytännöllistä pöytää ei kuitenkaan tullut vastaan, joten otettiin riski. Ensimmäisen puolen vuorokauden aikana kissat eivät ole osoittaneet rottinkiosaa kohtaan minkäänlaista mielenkiintoa, joten toivoa on.

Uudessa pöydässä kätevintä onkin juuri tuo hylly, jonka avulla pöydälle toivon mukaan jatkossa mahtuu teepannu ja pari kuppia vähän helpommin, kun kaukosäädinarmeija, luettavat kirjat ja työn alla olevan käsityön ohjelehti majailevat poissa silmistä. Ja jos oppisin tunkemaan alatasolle myös keskeneräisen neuleen, jonka paikka aiemmin on ollut tuolla lampunpuoleisessa sohvannurkassa, olisi sohvalle istuminen kenties jatkossa vähän turvallisempaa, kun tyynyjen väleistä ei pilkottaisi neulepuikkoja.

Näitä kuvia katsellessa tulee semmoinen olo, että seinälle pitäisi saada vähän isompi taulu. Mutta ehkä tässä on nyt sijoitettu sisustukseen riittävästi jo tänä vuonna...

Ei kommentteja: