maanantai 28. heinäkuuta 2014

Muistoja jäätävästä juhannussäästä

Helteen keskellä on hyvä muistella alkukesän hyytäviä talvitakkikelejä. Kolmekymmentä astetta alkaa olla vilukissallekin hiukan liian kuuma ainakaan mihinkään järkevään tekemiseen, mutta yritän muistaa olla valittamatta, sillä viisiasteinen tihkusade kesälomalla tai juhannuksena höytyillyt lumi ovat kyllä aika paljon suurempia valittamisen aiheita, ainakin minulle.


Vietimme juhannuksen siis Norjassa juhlimassa puolison sukulaisen häitä, ja siellä oikeasti satoi hieman lunta, lämpömittari näytti hädin tuskin plussaa. Varusteina oli todellakin villakangastakki ja käsineet, mutta silti palelsi, kun juhlien aattona oli ajatuksena grillata ulkona.



Juhlien jälkeen vietimme pari päivää turisteina Oslossa, ja siellä sää jo alkoi muuttua lähemmäs totuttua kesäkeliä. Tässä nyt muutamia turistikuvia, kun viimeinkin jaksoin suoristella horisontit.


 Nähtävyyksistä tsekattiin muun muassa Vigelandin patsaspuisto, Kon-Tiki-museo ja Fram-museo, koska laivat, seikkailijat, tutkimusmatkat ja maailman ääret kiehtovat sekä meikäläistä että matkaseuraa

Oslo vaikutti minusta olevan sievä, viihtyisän oloinen kaupunki - joskaan ei kovin eksoottinen Helsinkiin verrattuna. Hintataso tosin Norjassa on aika kova, mikä hiukan aiheutti huokailuja ruokakaupoissa ja ravintoloissa, joten opiskelijabudjetin matkakohteeksi sitä ei oikein voi suositella.


Missäs Mahdolliset Lukijani ovat tänä kesänä reissanneet? Kokemuksia Norjasta kellään?

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Kesäompeluksia

Tuotetaanpa nyt välillä vähän sisältöä tännekin. Ulkona jyrähtelee ukkonen, ja odotamme sadekuurovaaran ohimenoa ennen lähtöä K-Rautaan kesätehtävälistan ikävämpien osuuksien suoritusaikeissa. Muistikortilla on nyt edellisten matkakuvien lisäksi myös muutamia satoja otoksia Norjan-reissun jälkeiseltä viikolta Englannissa, mutta kuvien läpikäyminen ja karsiminen, horisonttien suoristaminen ja muukaan koneella jumittaminen ei ole viime päivinä oikein huvittanut. Ehkä matkajuttuja vielä joskus tässä tulee, mutta nyt ihan muuta.

Reissujen välissä iski ompeluvimma, ja sain jopa valmiiksi kaksi vaatekappaletta. Yksi tekele odottaa viimeistelyään kaapissa, kun työpaja piti välillä siivota pois, ja ideoita vielä parin kangaspalan käyttöön löytyisi. Kaavat ja ohjeet kumpaankin nyt valmistuneeseen tekeleeseen löytyivät Suuren Käsityön numerosta 9/2011. Joskus minulle tuli kyseinen lehti muutaman kuukauden, ja jemmailin kiinnostavimpia ohjeita sisältäviä lehtiä muutosta toiseen. Kiva, että jotain pääsi nyt toteutuksen asteellekin, etten turhaan säästänyt paperikasaa. Ihan ohjeita noudatellen en näitä tietenkään tehnyt, vaan kankaat ovat täysin erilaiset. Ohjeissa sekä hame että jakku oli tehty trikoosta.


Aloin tahtoa pellavajakkua tajuttuani ehkä oppineeni jakkunaiseksi konferenssikokemuksen karttuessa. Kaupasta ei sopivaa tuntunut löytyvän - lyhytselkäisen pätkän tuttu ikuisuusongelma. Pitkän tauon jälkeen vaateompelu olisi ehkä kannattanut aloittaa hieman helpommasta kaavasta, sen verran tuskanhikeä tämän kanssa vuosi, ja ratkoja oli ahkerassa käytössä. Pellavakangas rispaantui ratkottaessa ja liitumerkit kuluivat pois, joten hiukan vinksalleen kaulukset jäivät lopulliseenkin versioon. Nähtäväksi jää, tuleeko käytettyä. Viime viikkoina kun pahemmin ei pitkähihaista ole tarvinnut, joten takki ei vielä ole päässyt ulkoilemaan.


Sitten piti tehdä jotain helpompaa ja nopeampaa, ja tartuin mummun jäämistöstä löytyneeseen keskeneräiseen puolihameeseen. Alun perin olin elätellyt toivetta tehdä punaisesta ruutukankaasta jakkua, mutta pala ei riittänyt sellaiseen alkuunkaan, ja totesin, että meikäläisen hermot vaatinevat vielä pientä harjoittelua ennen kuin alan takkimaisen moniosaista kappaletta kokoamaan kohdistusta vaativasta kankaasta. Nopeasti tajusin myös, miksi tekele oli aikanaan jäänyt kesken: mummu oli epähuomiossa leikannut etu- ja takaosan eri suuntaan niin, että ruutujen kohdistaminen oli mahdotonta. Sattuu sitä näimmä kokeneellekin ompelijalle. No, minäpä päätin tehdä siitä jotain sillä tavalla punkia, että vinksallaan olevat ruudut näyttäisivät olevan niin ihan tarkoituksella.


Puolihame siitä tuli, mutta epäsymmetrinen. Tämä pääsi jo käyttöön eilen, kun kävimme katsomassa Ateneumissa Tove Jansson -näyttelyn. Hame tuntui toimivan ihan hyvin, joskin yläosien yhdistely siihen oli vähän haastavaa. Tarvitsen selvästi enemmän monikäyttöisiä hellesäihin sopivia paitoja.


Sellaista tällä kertaa. Nyt meikä palaa taas lomapuuhien pariin (ja ensi viikolla ihan vähän töidenkin, ehkä).