keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Postikortteja Pariisista

Matkan aluksi on vapunpäivä ja lähes kaikki nähtävyydet suljettu. Kiipeämme Montmartren kukkulalle, kierrämme kirkon ympäri turistijonossa, pöllähdämme keskelle antiikkimarkkinoita. Puolilta päivin alkaa sataa, pakenemme ryöppyä kohdalle sattuneeseen ravintolaan, joka on marokkolainen. En ymmärrä ruokalistaa, mutta M sentään puhuu jonkin verran ranskaa. Googlen kuvahaku kertoo, että söin söpön pienen karitsan. Lomalla parasta onkin syöminen, koska kotimaassa tulee aika harvoin syötyä ravintolassa ja omissa kokkailuissa tapana on jumittaa vanhoissa tutuissa resepteissä.


Ensimmäisinä lomapäivinä siis vähän sataa, mutta mitäpä siitä. Lomaa on lukea hotellihuoneessa loppuun lentomatkalla aloitettu romaani, paluumatkalla toinen. Juoda lounaalla viiniä ja illallisella viiniä ja syödä pihviä miettimättä ilmastovaikutusta ja jälkkäriä laskematta kaloreita. Lomaa on viettää aikaa puolison kanssa ilman, että telkkari on päällä tai ajatukset jossain päätöspuuanalyysin tulkinnassa tai jonkun opiskelijan opintorekisteriotteessa. Ja tuleehan se kevät sieltä: loppumatkasta tarkenee ilman takkia ja kotimaassa tuntuu taas tosi kylmältä!



Nähtävyyksiin oli huikeat jonot. Jonottaminen ei ole lomaa, varsinkaan jos tuulee kylmästi, joten kiivetään Eiffeliin sitten jokin toinen kerta, kun olemme tajunneet ostaa netistä jonon ohi -liput kahta kuukautta etukäteen.

Montparnassen tornista näkyy kauas, ja kaupunki vain jatkuu ja jatkuu. Toista se on Näsinneulassa, sieltä näkyy lähinnä metsää. Tarpeeksi reunalle ei pääse, jotta alkaisi huimata. Ajelemme metrolla, kävelemme kujia, etsimme pari vuotta vanhan matkaoppaan paikkoja, jotka ovatkin ehtineet muuttaa tai sulkea ovensa. No, työasiat unohtaa parhaiten, kun joutuu pähkäilemään akuutimpaa pulmaa: mistä illallista?



2 kommenttia:

Elli kirjoitti...

Terve! Blogissani on sulle haaste! :) http://thekotikolo.blogspot.fi/

Katarimaria kirjoitti...

Hei ja kiitoksia! Vastailen haasteeseen sitten kun ehdin :)