maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kokoton ja grillitön juhannuspostaus

Alkuperäinen suunnitelma tämän kesän juhannukselle oli lähteä viimevuotiseen tapaan viettämään sitä anoppilaan Pohjanmaalle, mutta kappas vain kun tuo alkukesä hujahti jotenkin niin vauhdilla (huomaa blogin postausten määrästäkin), että yhtäkkiä olikin jo juhannusviikko, pohjoisen junissa vain hajapaikkoja jäljellä, kissojen hoito järjestämättä ja reissuun lähtijät niin loman tarpeessa, että sukulaisreissua päätettiin siirtää parilla viikolla ja viettää juhannusviikonloppu ihan vaan kotosalla, mukavan rauhalliseksi tyhjentyneellä pääkaupunkiseudulla.

Yleisesti ottaen en kauheasti piittaa perinteistä, mutta sisäinen juhlapäiväsuorittajani vaatii, että tiettyinä kalenteripäivinä on tehtävä jotain, jotta muistaa, mitä teki esim. juhannuksena 2013. Jotta tämä sisäinen juhlapäiväsuorittajani ei ahdistuisi, hankin jääkaapin täyteen kesäisiä herkkuja ja selailin tapahtumakalentereja, mutta tanssit, J. Karjalainen ja Seurasaaren kokot eivät niin sanotusti oikein sytyttäneet. Siispä tyydyttiin syömään ulkona eli parvekkeella uunissa tehtyä grilliruokaa. Ihan yhtä hyvää tuli ja vähemmällä vaivalla...

WP_000217

Jälkiruoka syötiin takapihalla eli kavuttiin läheiselle kalliolle bongailemaan junia, lippusalkoja, pilvenhattaroita ja muurahaisia.

WP_000219

Naureskelin näitä kuvia ottaessani, että kyllä pitäisi bloggarilla olla piknik-kori ja oikeat skumppalasit ja macarone-leivoksia ja mitä vielä. Tämä onkin pragmatistin lifestyle-blogi.
a) En omista yhtään koria.
b) Kalliolle nyt vaan on helpompi kiivetä reppu selässä kuin kori kainalossa.
c) Oikeat skumppalasit hajoaisivat, kun se kori putoaisi sinne kalliolle kiivettäessä.
d) En ole empiirisissä kokeissani todennut kattauksen vaikuttavan ruuan makuun. Itse asiassa taidan tykätä jopa hieman enemmän pahvimukikahvista ja muovipikariskumpasta.

WP_000224

WP_000221

Tänään paluu arkeen, ei alkanut loma vielä. Teen töitä kesän ajan pääosin kotosalla, koska yliopisto on hiljentynyt suurimman osan väestä jäätyä jo lomille, ja pystyn säästämään hieman junalippurahaa, jos käyn vain välttämättömillä asioilla Turussa. Kesäkuun alussa reissasin viikon Virossa seminaari- ja konferenssimatkalla, ja nyt lopultakin esitelmäkevät on ohi ja minulla on aikaa kirjoittaa. Ennen reissua pistin tutkimussuunnitelmani aika radikaalisti uusiksi ja teenkin nyt kokonaisen kirjaväitöskirjan sijaan artikkeleita. Vaikka välillä (yleensä silloin olen pitkän kävelylenkin tarpeessa) tuntuu, että olinpa hullu, kun heti gradun jälkeen hankin hommakseni tällaisen ikuiselta tuntuvat jatkoprojektin sille kamalalle graduahdistukselle, useimpina päivinä tämä on ihan unelmaduuni. Ja ainakin täksi päiväksi perustin itselleni kesätyöhuoneen:

WP_000225
Mitäs Mahdolliset Lukijat? Pussimansikat ja muovipikariskumppa vai kunnon Strömsö-piknik?