tiistai 30. huhtikuuta 2013

Energistä vappua!

Miltei perinteeksi muodostuneet avaruusmunkit ovat täällä taas! Tänä vuonna tuunasin ne kanelilla, inkiväärillä ja neilikalla ja sekoitin päällyssokeriin kookoshiutaleita. Kaipa ne joku pois syö.

WP_000140

Energiaa tähän vappuun kyllä tarvitsenkin, vaikka sitä oikeanlaista reippautta tuskin sokerihötöstä seuraa. Olen nimittäin ollut lähes koko huhtikuun jotenkin kovin vetämättömissä. Mitä lie, työuupumusta vai raudanpuutetta, luultavasti vähän molempia. Kuuden esitelmän kevät on esiintymiskammoiselle aika raskas, ja kolme niistä on vielä edessä. Loppuviikko menee taas yhdessä konferenssissa, ja sisäinen ylisuorittajani täyttää jo kalenteria kaikella muulla, mitä pitää, täytyy, on pakko tai ainakin uran kannalta hyödyllistä saada aikaan.

Mitenköhän sitä oppisi uskomaan, että kaikki menee ok, kunhan tärkeimmät asiat saa hoidettua riittävän hyvin. Että ei haittaa, vaikka en olisikaan kolmikymppisenä kirjoittanut loistokkaan väitöskirjan lisäksi vähintään viittä referee-artikkelia ja hankkinut mittavaa ja monipuolista työkokemusta. Minulle ei kannata sanoa, että riittää, kun tekee parhaansa. Siihen minun parhaaseeni nimittäin ei mikään koskaan riitä. Jos saisi kalloonsa taottua, että joskus riittää se, että tekee vain sen verran, että ei harmita. Ja että joskus saisi ilman huonoa omaatuntoa pitää etäpäivän, vaikka kalenterissa lukisi palaveri, ja lounastunnilla ottaa torkut ja paistaa rumia munkkeja. Ja kahvitauolla päivittää blogia. Jotta saisi stressitason laskemaan edes hieman - unohdin nimittäin tulostaa ja monistaa esitelmäni ojenteet eilen töissä enkä nyt käy siellä enää ennen konferenssia, ja kotitulostimestakin on muste loppu. Vähemmästäkin tulee paniikki. Puoliso tuonee uuden mustekasetin töistä tullessaan, mutta katastrofin ainekset ovat vielä olemassa. Voi siis olla, että matkustan vapunpäivänä Turkuun työhuoneelle tulostamaan.

Tänään tuskin jaksaa kauheasti juhlia, vaikka skumppapullo jääkaapissa odotteleekin, ja meillä on tänään puolison kanssa nahkahääpäivä. Paperista ja pumpulista ollaan jo selvitty, kertoo Wikipedia. Jos huomenna sattuu olemaan oikeasti kaunis päivä, ehkä raahaudutaan viimeisten munkkien kera silmäilemään, voittaako pääkaupunkiseudun vappupiknik Vartiovuoren meiningit.

Mitäs Lukijat, mahdolliset sellaiset? Stressaako kevät, paistoitko munkkeja, maistuuko sima?

2 kommenttia:

compassionateapproach kirjoitti...

Vaparihommia. Mahdollisesti munkkeja ja simaa siinä ohessa :P

Huomenna kaverille ja vauvalle -> linssikeittopäivä :) niin ja aamujooga!

Ehkei ihan perinteisillä meiningeillä mennä, mutta uskon hyvään vappuun silti!

*kuvittele tähän väliin mun kommentit relaamisesta*

Nähdään ens viikolla!?

Katarimaria kirjoitti...

Joo, juhlapäivät on perseestä, jos niiden tietynlaisesta viettämisestä saa kehitettyä stressiä. Mekin oltiin sitten vaan vappu kotona. Lepäsin ja ulkoilin ja nyt kun konferenssista on selvitty, on tää viikko mennyt jo paljon helpommin. Onneksi on tuo sisäinen psykologiääni, joka kyllä neuvoo, kun vaan jaksais kuunnella ;)