perjantai 17. syyskuuta 2010

Syystykkäyksiä

Sadonkorjuu. Meidän nurkilla ei kaupunkilaisiltakaan ole yhteisöllisyys täysin kuollut. Monen omakotitalon aidanpielessä on näinä aikoina kori, josta saa ottaa omenoita. Ja minähän otan, kotimaiset omenat hakkaavat markettien muovikuoriomput mennen tullen! Piirakkaakin on tullut tehtyä, ja täytettyjä uuniomenia pitäisi kokeilla joku päivä. Tällä viikolla lisäksi satuin sopivaan aikaan pihalle, kun kesämökkinsä luumupuuta ravistanut naapurintäti jakeli valtavaa ämpärillistä tuoreita luumuja. Ja minähän kahmin, vaikka piti kuljettaa luumukassia mukana pitkä päivä yliopistolla. Tuli niistä muutama siellä syötyäkin, mutta kotiin päästyäni saalis oli jo sen verran nuhraantunut, että päätin käyttää ne piirakkaan. Se näyttää kuvassa vähän ällöltä mutta oli etenkin jätskin kanssa hyvää.

Pistin myös lihoiksi (anteeksi häiriintynyt kielikuva) parvekkeella miltei koko kesän rehottaneen basilikapuskan kun se alkoi näyttää vanhenemisen merkkejä. Tein siitä pestoa, josta siitäkin tuli hyvää.

Pidän myös tästä omituisen epävakaasta syyssäästä, vaikka kaatosateessa kastuminen ei erityisen kivaa olekaan. Äskenkin paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta, mutta pari minuuttia myöhemmin tulee jo vettä kuin saavista kaataen - ei kun rakeita! Onneksi olen sisällä.

Ei kommentteja: