tiistai 28. syyskuuta 2010

Hyviä muistoja, huomenna suihkuun

Tämä postaus on ajastettu ilmestymään sillä välin kun sen kirjoittaja tutustuu Komin tasavaltaan ja komilaisiin kollegoihinsa muutama tuhat kilometriä normaalia olinpaikkaansa idempänä.

Koska tätä blogia ei ollut vielä olemassa edellisen vastaavan matkan aikana, siis käydessäni Udmurtiassa keväällä 2008, ajattelin muistia virkistääkseni ja siltä varalta, että jotakuta Mahdollista Lukijaani saattaisi kiinnostaa nämä eksoottiset matkakohteeni, julkaista muutamia edelliseltä matkalta koneelle kertyneitä kuvia. Kamerani oli siihen aikaan vielä se vanha kelvoton, ja kansiossa taisi olla myös matkatovereilta saatuja kuvia, joten kaikki eivät ole itse kuvaamiani.

Tälläkin kertaa matkustamme halvimmilla paikoilla, platskarta-luokassa. Joskus lyhyydestä on etua: penkeillä mahtuu nukkumaan melkein mukavasti, kun jalat eivät roiku puolivälissä käytävää.


Tulipalon sattuessa olisi pitänyt arpoa, kumpi on vaarallisempaa, jäädä sisälle vai paeta näitä portaita. Onneksi asuntolassa vältyttiin onnettomuuksilta, vaikka kaasuhellaan tottumattomana onnistuinkin pelmenejä iltapalaksi keittäessäni käristämään yhden pyyhkeen kulman...




Vanhaan blogiini olin tiivistänyt matkan näin:

Matka oli pitkiä päiviä ja levottomasti nukuttuja tunkkasia öitä junassa. Höyhentyynyallergiaa ja likasia hiuksia. Vessapaperin kanniskelua käsilaukussa, jännittävää piirakoiden ostamista kojuista, palikkavenäjää. Туалет занят или закрыт? красная есть? столко стоит? мне тоже. я плохо понимаю по русски. Baabuskoita rahastamassa yleisissä vessoissa, paperilappuja ja leimoja. Pitkiä päiviä yliopistolla luentoja ja niiden tulkkausta kuunnellen, osoittelua ja lisää palikkavenäjää yliopiston ruokalassa. Kävelyä niin että kengänpohjat alko rakoilla ja kantapäitä pistellä. Lisää baabuskoita rahastamassa busseissa ja raitiovaunuissa ja vaatimassa allekirjotuksia asuntolassa. Kaljaa ja piirakoita kaljateltassa - ei kun kesäkahvilassa, летний кафе. Hyvä tuuri kyläreissun kanssa: en kuollut alkoholimyrkytykseen enkä ollut ees mitenkään perseet olalla vaikka kumushkaa ja italmasia maistoinkin. Toiset toisissa kylissä oli sit ryypänny olan takaa. Paikallisia opiskelijoita ja niiden perheitä, laulavia mummoja, museoita, perinteisiä käsitöitä, supermarketteja. Koteja jotka oli omituisia yhdistelmiä nykyaikaa ja mennyttä. Udmurttilainen sauna, piirakoita ja lättyjä joiden nimee en muista, paljon paljon hyvää ruokaa. Punatukkaisia ihmisiä, korkokenkiä, kanoja juoksentelemassa kirkonkylän kujilla. Hienoja autoja tuskallisen kuoppaisilla teillä, pikkupoikia kypärättöminä moottoripyörän kyydissä. Museoita ja vatsakipua. Pelmenejä asuntolassa, kaasuhella ja pyyhe joka sytty palamaan. Väsymystä ja koti-ikävää. Liian pitkä junamatka takaisin.


Useimmilla Venäjän suomalais-ugrilaisilla kansoilla on upea ja toisistaan erottuva käsityöperinne ja kansanpuvut. Nykyään perinteisistä taidoista ollaan ylpeitä ja niitä pyritään sekä vaalimaan että kehittämään (etnofuturismi!). Monilla nuorillakin on itse kirjailtu puku tiettyjä juhlapäiviä varten, ja minäkin sain kokeilla, miltä näyttäisin, jos olisin udmurtti!

Ei kommentteja: