sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Hyvää ystävänpäivää ja laskiaissunnuntaita!

Tänään vuorossa pienimuotoinen tarina Mahdollisten Lukijoitteni viihdykkeeksi rakkaiden kissaystäviemme kommelluksista.

Olipa kerran perjantai, jolloin Allekirjoittanut koki olonsa usean päivän kuumeilun jälkeen viimein terveeksi, muisti pian olevan Laskiaisen, joka tietenkin mäenlaskun lisäksi on oivallinen syy leipoa Pullaa. Allekirjoittanut siis vaivasi pullataikinan valmiiksi, ja illalla Kanssa-asujan kotiuduttua he leipoivat yhdessä kaksi pellillistä valtavankokoisia vehnäsiä. Pullista aika monta syötiin jo illalla kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa, ja osa laitettiin pakastimeen, mutta seuraavan päivän jälkiruuat jätettiin liinaan käärittynä pöydälle odottamaan. Ei olisi kannattanut.
 

Aamulla pullaliinassa nimittäin näkyi omituinen sarja reikiä. Ainoa järkeenkäypä selitys rei'ille oli erään Karvapalloriiviön terävät pikku hampaat, olihan kyseinen eläin viettänyt yönsä peräti hämmästyttävän rauhallisesti herättämättä omistajiaan kertaakaan. Onneksi liina oli kestänyt hyökkäyksen, eikä yöllinen järsijä ollut saanut riepotettua leivonnaisia pitkin keittiötä, kuten kerran kävi eräille muovipussiin pakatuille juustosarville, ja lautanenkin oli pysynyt pöydällä, toisin kuin kerran ylösalaisin lattialta löydettyjen joulutorttujen kohdalla. Vieraille hampailla pisteltyjä pullia tuskin olisi enää kehdannut tarjota, mutta leipojille ne kelpasivat niin hyvin, ettei täyttövaiheen jälkeen enää ehtinyt ottaa kuvaa.


Karvapalloriiviöllekin oli vaikea olla vihainen, kun oli ensin nauranut mahansa kipeäksi hupaisia pikku hampaanreikiä ja sitten syönyt kaksi jättipullaa. Taisi se peräti saada kermavaahtokulhon nuoltavakseen. Mutta eihän kissoja voi kasvattaa, joten turha edes yrittää.


PS. Muistakaahan osallistua arpajaisiin!

4 kommenttia:

Jenna kirjoitti...

Haha:D Ihana kisu teillä <3

Nunt kirjoitti...

Kyllä kissoja voi toki kasvattaa, meillä Suvi on oppinut huutamaan hermojaraastavasti saadakseen ruokaa, mutta on se oppinut myös koskemaan keppiin ja tassulla mun sormeen saadakseen raksuja. Isäntä tosin nauraa mun "hyvinkoulutetulle" kissalle.

Tiina kirjoitti...

Hahaa! Melkoisen siististi se on noita pullia kokeillut maistella.

Katarimaria kirjoitti...

Jenna, joo, meidän rakastettava riiviö <3

Nunt, hah, kivoja temppuja :) Meidän kissat kyllä tuntee alas ja pois -sanojen merkitykset mutta niiden logiikalla pöydillä kiipeilyn kielto koskee vain niitä hetkiä kun ihminen näkee...

Tiina, joo pullat ei vissiin olleet katin mielestä ihan yhtä houkuttelevia kuin juustosarvet tai joulutortut...