tiistai 12. tammikuuta 2010

Uutuuksia ja pelastettuja

Kamerani sai eilen jalustan (jos jotakuta kiinnostaa niin se on Hama Star 61, kamera puolestaan Nikon D80 plus kaupanpäällis-lisäsalama), ja uusilla hienoilla kuvausvälineilläni menen sitten ensimmäiseksi ottamaan noloja peilikuvia. Tästä lähin en siis enää valita välineistöstä kuvien takana, vielä vaan kun sitä tietotaitoa niiden käyttämiseen jostakin putkahtaisi.

Kuinka vaikeaa voi olla katsoa kameraan peilin kautta?

Ja sitten pari kuvaa siitä moneen kertaan vouhotetusta kaulakellostani:



 

On se hiano ny.

Vaaleanpunaisen villatakin pelastin varastosta, kun tyhjensimme sitä remontin tieltä ja valtaosa siellä olleesta tavarasta todettiin turhaksi ja tuomittiin kierrätykseen. Neuleen on näpertänyt mummuni noin kymmenenvuotiaalle pikku-Katarimarialle juhlatakiksi, ja sitä tulikin pidettyä ehkä kolme kertaa kukkamekkojen päällä ennen kuin alkava teini-ikä syöksi kaiken vaaleanpunaisen ja mummoista muistuttavan kaapin perälle. Kädet ovat vähän venyneet noista ajoista, mutta muuten vaate on vallan sopiva.

Paitsi se väri. En ole ilmeisesti edennyt vielä tarpeeksi kauas teinivuosista tai sitten vain sain totaalisesti tarpeekseni pastellisävyistä siinä kymmenen ikävuoden hujakoilla, kun verhosin vaaleanpunaisella niin itseni kuin huoneenikin. Monia uusia värejä kuten ruskeaa, valkoista ja keltaista olen viime aikoina oppinut lisäämään vaatekaappiini, mutta vaaleanpunainen ei nappaa vieläkään. Joskin noita kuvia ottaessani hetkisen jo häilyin päätöksessäni: eihän se nyt niin hirveä väri ole ja sopii ainakin hiuksiin ihan kivasti.

Totuus on kuitenkin, että olen jo pitemmän aikaa kaipaillut vaatekaappiini uutta mustaa neuletakkia, koska vanha on luvattoman nuhjuinen mutta käytän sitä silti jatkuvasti paremman puutteessa. Vaaleanpunaisia päiviä tulisi hyvässä lykyssä yksi kuukaudessa, ja mummun väkerrys on totisesti ansainnut päästä arvonsa mukaiseen ahkeraan käyttöön. Siellä se nyt pyörii pesukoneessa väripatruuna seuranaan. Toivottavasti käy hyvin.

Niin, ja dyykkasin laukun jonkun toisen varastontyhjennysjätöksistä:


Se on juuri oikeaa ruskeaa, tosin tekonahkaa ja siitä on vetoketju rikki, mutta eipähän harmita heittää uudestaan roskiin sitten kun se ihan oikeasti hajoaa jostakin.

Onko Mahdollisilla Lukijoillani kokemusta pesukonevärjäämisestä tai roskislöydöistä? Entä olisiko vaaleanpunainen pitänyt säästää ja kassi jättää jätelavalle?

PS. Mitäs nyt tykkäätte taustasta ja bannerista? Ihan ite tällä kertaa säädin Bloggerin valmista pohjaa eikä edes mennyt tuntiakaan. Taustakuvasta näkyy edelleen isolla näytöllä vähän hassut valkoiset välipalkit, mutta omasta mielestäni ne ei kauhean pahasti hypi silmille. Tällä mennään nyt ainakin jonkin aikaa.

PPS. Another Fab Day -blogissa on käynnissä upea suurarvonta! Hus hus osallistumaan siis, ja muistapa mainita, keneltä kuulit ;)

9 kommenttia:

compassionateapproach kirjoitti...

onpas sulla isot silmät ja ihanat ilmeet! koneista tietämätön osas luoda oman blogin, wuu-uu!

mulla on ainakin yks dyykattu paita ja pari kierrätyskatoksesta. dyykkaaminen on vaan oikein! :)

villatakki on todella herttainen, aww!

niin ja kaipaisin blogikoulutusta! *vink*

Charlatan kirjoitti...

Kello ON hieno! Ja sulla on Alphonse Muchan juliste(ita)!!! Oon Mucha-fani, mulla on seinillä postikortteja, laatikossa lasinalusia, yks tulitikkurasia ja viime vuoden kalenterikin oli Prahasta ostettu Mucha-kuvalla varustettu kaltsu. On ne vaan kauniita kuveja!

Honeysuckle Love kirjoitti...

Värjäys on pop! Oon pelastanut monta hyvää mallia mutta ihan väärää väriä olevaa vaatekappaletta. Vähän säätöähän se välillä vaatii, etenkin jos lähtösävy ja haluttu sävy ovat kaukana toisistaan. Värjäsin alkuaan kellanvihreät sammarit aika moneen kertaan ennen kun niihin muotoutui haluttu kylmä harmaa.

Toivottavasti villatakin värjäys onnistui! Käsin neulotut on siitä hankalia värjättäviä, ettei tiedä langan materiaalia tai pesunkestävyyttä. Mutta onneksi etenkin mummot käyttävät mielellään luonnonmateriaaleja, niihin väri tarttuu kivasti.

nine kirjoitti...

Voi, kello on tosi kaunis! Kuvittelin sitä jotenkin isommaksi, mutta se onkin tosi nätti ja siro :) Ja laukku on hot!

Jenna kirjoitti...

Kiva tää uusi tausta ja banneri myös:)

Salka kirjoitti...

Toivon onnea värjäyksen onnistumiselle :)! Aivan ihastuttavan näköinen neule, se ansaitseekin päästä ahkeraan käyttöön :)

Mun yks frendi oli joskus dyykannut roskiksesta vaatteita, mutta olin ainoa kaveripiiristä, kenen ylle ne mahtuivat. Mutta sainkin eräistä dyykatuista farkuista suosikit, joita tuli ahkerasti käytettyä :)

Mä itse kerran heitin eräät rakkaat, mutta puhki kuluneet kengät roskikseen tippa linssissä. Kuulin jälikäteen naapurilta, että se oli nähnyt ne siellä, ja tyyliin seuraavana päivänä ne olivat kadonneet, eli joku oli ne ottanut kun roskisautokaan ei ollut käynyt :D Tuntui jotenkin hassulta, kun silloin tuli asuttua hyvin pienen paikkakunnan opiskeluasunnoissa, että joku tulisi tyyliin koulussa vastaan mun vanhat, risat kengät jalassa :D Mutta niin ei käynyt koskaan :D

Katarimaria kirjoitti...

compassionateapproach, kiitos ja jee :D En mä osaa mitään kouluttaa mutta kysymyksiin voin vastata ja ongelmia setviä :)

Charlatan, joo Muchasta tuli suosikki sen jälkeen kun Turussa oli näyttely. Noi kaapinovien kuvat on itse asiassa toissa vuoden (muistaakseni) kalenterista, jonka aikanaan sain kaverilta lahjaksi. Kun kalenteri vanheni, leikkasin hienoimmat kuvat seinälle ja muista oon tehnyt kortteja yms. Eihän Muchaa nyt voi paperinkeräykseen laittaa!

Honeysuckle Love, voin kuvitella ettei väreistä aina tule ihan suunniteltuja, siksi ajattelinkin aloittaa mustalla :) Luotin mummun periaatteisiin ja omaan näppituntumaan ja uskoin takin olevan puhdasta puuvillaa. Varsin onnistuneesti se värjäytyi ja samalla sain vielä yhden kauhtuneen paidan takaisin mustaksi. Tosin neuletakista ilmeni, että saumat ja napit oli ommeltu valkoisella ompelulangalla, joka nyt sitten läheltä katsottuna vähän paistaa. Luultavasti vaihdan kyllä napitkin vielä kun sopivat tulevat vastaan. Enää tarvii vain pohdiskella, kuinka pian pesukoneeseen uskaltaa laittaa vitivalkoista pyykkiä...

nine, kiitos! Se Nelly.comin kello olisi ollut isompi, tuo on selvästi korumainen ja siten ehkä monikäyttöisempi.

Jenna, kiitos!

Salka, kiitos! Kyllä se mummu on osannut ja niistä kaikista hienoista tekeleistään lienee se räpellyskärpäsen pisto mullekin periytynyt.

Muakin vähän pohdituttaa tuon laukun kanssa, kun se kuitenkin on jonkun tästä taloyhtiöstä, että mitähän se entinen omistaja ajattelee jos näkee mut tuolla pihalla se laukku kainalossa :D

Salka kirjoitti...

En tiedä, mä en välttämättä pitäisi laukkua niin huomiota herättävänä, kuin kenkiä, tai siis ne mun vanhat kengät olivat sellaiset, että olisin tunnistanut ne unissani, jos taas olisin heivannut jonkun vanhan laukkuni veke, en tod.näk. olisi tajunnut sen vastaantulemista..:) Tosin mä kyllä olen enemmän kenkä-, kuin laukkuihmisiä :D Mutta ei mun mielestä kande murehtia, jos joku tunnistaa, niin väittää vaan pokkana ostaneensa sen kirppikseltä toiselta puolen suomea :D

Saoka kirjoitti...

Hieno uusi tausta, hieno kameranjalka, hieno kello ja hauska "historiallinen" neuletakki! Ja Muchakin on kiva. Jo vain :-)