Torstaina vietin päivän Helsingissä ostoksilla. Tarkoitus oli kyllä ne M:n työajat itsekin tehdä hommia ja päästä taas litteroinnin makuun, mutta ensimmäinen yritys tökkäsi kuulokkeitten puuttumiseen, joten lähdinkin sitten kaupungille. Ostoskierrokseni oli pettymys, sillä ensin totesin Valtterin itsepalvelukirppiksen loppuneen, sitten Hakaniemen Uffin ja Fidan sisältävän vain ylihinnoiteltuja, kulahtaneita ja liian isoja vaatteita, enkä uusien tavaroitten markkinoiltakaan löytänyt etsimiäni kivoja matalia kenkiä (kohta käyttökelvottomiksi lahoavat
mummotossut kaipaavat seuraajia, ja tahdon tennarit, jotka eivät näyttäisi jalassani teineiltä, mikä lienee mahdoton yhtälö) muualta kuin DinSkosta, jota boikotoin, joten ikivanhojen tossujen on kestettävä vielä hetki.
Ostoslistalla oli myös musta talvitakki, ja takkivalikoima ärsytti vähintään yhtä paljon kuin kenkien etsiskely. Kieltäydyin edes kokeilemasta kaksirivisiä takkeja, koska kuvittelen niiden lihottavan. Enkä halunnut
punaisen takkini kopiota mustana, vaan jotain erilaista. Mangossa sovitin viittamaista takkia, koska koko viime talven ihkutin esimerkiksi Nelliinan
upeita tekeleitä. En ostanut sitä, koska jäljellä oli vain isoja kokoja, mutta kun takki vielä seuraavanakin päivänä kaihersi mieltä, päätin, ettei tuollaisesta mallista edes huomaa, että se on vähän iso, ja ahkeran litteroinnin lomassa metroilin lunastamaan sen omakseni.

No, tummanharmaa on melkein musta, ja ainakin se on erilainen kuin punainen takkini. Kuvanlaatu on taas tätä ikipaskaa itselaukaisinkärvistelyä aamuhämärissä. Joskus voisin ehkä vähän edes yrittää, jospa sitten lukijakuntani ei vain jatkaisi harventumistaan, mutta ei tänään sentään. Ja onhan Rölli kuvausapulaisena kuitenkin ihan hauska, eikö vain?

Tänään siis lähdin liikkeelle jo ennen yhdeksää, kun lämpömittari täällä neljännessä kerroksessakin näytti rutkasti alle kymmentä astetta, joten oli aika ulkoiluttaa uutta takkiaan ensimmäistä kertaa. Oikeasti takkiin kuuluu solmittava vyö, mutta koska en osaa tehdä sellaisiin nättejä solmuja ja koska ulkoilutin ensimmäisen kerran myös alkukesällä ostamiani ruskeita
saappaita, vaihdoin sen tilalle tavallisen nahkavyön.

Ostoslista siis senkun pitenee - nyt pitää löytää siistit pitkät käsineet, mielellään ruskeat ja nahkaa. Mustat pitkävartiset
lapaset minulla jo onkin.
8 ilmaisi itsensä jo:
Oi toi takki on tosi kiva. Päivällä taisi tulla vaan aika kuuma? Ainakin itse kärvistelin äskön nahkatakissani tuolla auringonpaisteessa.
Ihana Rölli! Sopii hyvin toi nimi sille, ku on niin pörrönen. :D
Ai niin ja mitä se litterointi on? :)
Ihana takki!
Minä myös huomasin viikko sitten sunnuntaina Valtterin itsepalvelupuolen kadonneen. Tosi harmi, koska se oli mielestäni yksi Helsingin parhaista, ja viikonloppuisin oli ihana päästä sieltä isomman puolen hulinasta hetkeksi rauhallisemmalle itsepalvelupuolelle tutkimaan pöytien tarjontaa kaikessa rauhassa.
Mä olen enemmän eläinten kuin vaatteiden perään joten kommentoin vaan Rölliä: IHANA!!! <3 Oranssit kissat vie aina mun sydämeni vaikka muutoin olen lintuihminen. =) Ja tosi pörhöinen kisu juu... Silityksiä ja pusuja Röllille!
mirella, joo kyllä pikkuisen hiki vuosi kun puolenpäivän maissa pyöräilin kotiin päin. ärsyttävintä keväässä ja syksyssä on juuri nämä valtaisat lämpötilanvaihtelut, kun pitäisi osata kerrospukeutua niin ammattimaisesti ja raahata sitten päivällä niitä kaikkia ylimääräisiä vaatteita mukanaan :)
niin ja litterointi tarkoittaa sitä, että kirjoittaa haastattelun nauhalta tekstiksi. se on taas tätä niin ylituttua ammattislangia etten tajua selittää :)
Nyyti, satuin sentään onneksi tarkistamaan Valtterin sijaintia netistä etukäteen niin en kävellyt turhaan ovien taakse kolkuttelemaan. Harmitti kyllä vietävästi, kun edellisen kerran siellä käydessäni tein tosi hyviä löytöjä, ja torstaina ei ollut sitten niitä myyjiäkään siellä. Tykkään ehkä ip-kirppiksistä enemmän kuin torimallista, koska ahdistun väkijoukoissa enkä jaksa pysähtyä katselemaan kunnolla mitään ostettavaa.
Charlatan, Rölli kiittää kaikesta huomiosta :) Pörröisyys on söpöä siihen asti kun pitää poistaa niitä karvoja kaikkialta tai yrittää selvittää tuon otuksen takkuja...
Upea takki! Itsekin ihastelin viime syksysnä Nelliinan upeita viittoja, tarkoituksena tehdä sellainen joskus itse, kun mikään mahdottomuushan se ei ole ( eri asia, kuinka vaan ehdin ja muistan sellaista ikinä tehdä!).
Siellä anonyyminurkassa on ny ilmottautuminen sinne risteilylle! Otetaanko yhdessä hytti? Ja kaks ihmistä pitäis vielä hyttiin sit saada, jos otetaan.
Salka, mulla oli tosiaan viime talvena kunnianhimoiset suunnitelmat oman viitan ompelusta, kävin jopa etsiskelemässä kivaa kangasta, mutta lopulta luovutin kun puhuin itselleni järkeä viitan pyöräilykelvottomuudesta ja kaikesta :) Meneehän se viima tuonkin edes osittain takkimaisen virityksen hihoihin vaikka kuinka olisi pitkät hanskat, mutta oikeasti kylmiin päiviin, joita täällä on ehkä kolme talvessa, mulla kuitenkin on takkeja kaapissa ihan riittämiin.
mirella, risteilyä odotellessa! Vuhuu!
Lähetä kommentti